Senaatintorin salaisuudet – 10 asiaa joita et tiennyt
Senaatintori on Helsingin sydän – paikka, jonka jokainen turisti valokuvaa ja jonka jokainen helsinkiläinen ohittaa kiireessä. Mutta kuinka moni tuntee torin todelliset salaisuudet? Tässä kymmenen asiaa, joita et ehkä tiennyt.
1. Tori rakennettiin tulipalon raunioille
Vuonna 1808 suuri tulipalo tuhosi suuren osan Helsinkiä. Senaatintorin alue oli osa tuhoutunutta aluetta. Palo mahdollisti täysin uuden suunnittelun – vanhan sekavan kaupunkirakenteen tilalle voitiin luoda geometrinen kokonaisuus.
Ilman tulipaloa Helsinki näyttäisi toisenlaiselta. Engelin suunnitelmat eivät olisi mahtuneet vanhan kaupungin sokkeloon.
2. Tuomiokirkon alla on krypta
Tuomiokirkon portaiden alla on hautakammio – krypta, joka on avoinna yleisölle. Siellä on näyttely, joka kertoo kirkon historiasta, ja tila toimii myös pienimuotoisena konserttisalina.
Monet ohittavat kryptan huomaamatta. Sen sisäänkäynti on kirkon itäpuolella, portaiden alla.
3. Aleksanteri II:n patsas katsoo väärään suuntaan
Torin keskellä seisova Aleksanteri II:n patsas pystytettiin 1894. Keisari katsoo kohti etelää, selkä kirkkoon päin. Tämä oli tietoinen valinta: hallitsijan ei sopinut katsoa ylös kirkkoon, vaan alamaisiaan kohti.
Patsaan jalustassa on neljä allegorista hahmoa, jotka edustavat lakia, rauhaa, sivistystä ja työtä.
4. Senaatin talon kellotorni soittaa väärää aikaa
Senaatin talon kellotorni on näkyvä maamerkki, mutta sen kellot soittivat pitkään väärää aikaa. Kellokoneisto on vanha ja vaatii jatkuvaa huoltoa. Nykyään kellot toimivat, mutta historiansa aikana torni on ollut epäluotettava.
Kun halusi tietää tarkan ajan, piti mennä observatoriolle.
5. Torin alla on maanalaisia tiloja
Senaatintorin alla on laaja verkosto kellareita ja tunneleita. Ne rakennettiin 1800-luvulla varastoiksi ja myöhemmin väestönsuojelua varten.
Osa tiloista on yhä käytössä. Joidenkin rakennusten kellarit yhdistyvät toisiinsa, ja teorioiden mukaan maanalaiset käytävät ulottuvat kauas torin ulkopuolelle.
6. Yliopiston päärakennuksessa on salaisia huoneita
Yliopiston päärakennus torin länsireunalla on ulkoa tuttu, mutta sisällä on tiloja, joihin harva pääsee. Ylin kerros sisältää historiallisia kabinetteja ja kokoelmia, jotka eivät ole säännöllisesti avoinna.
Rakennuksen sisäpiha on myös näkemisen arvoinen – täysin erilainen kokemus kuin julkisivu.
7. Torin kivetys on kolmatta sukupolvea
Senaatintorin nupukivetys ei ole alkuperäinen. Tori on kivetty useaan kertaan, ja nykyinen pinta on 1900-luvulta. Alkuperäinen tori oli osittain hiekkapintainen.
Kivetyksen kuvio – säteittäiset viivat Aleksanterin patsaasta – on myöhempi lisäys.
8. Tuomiokirkko oli melkein erilainen
Tuomiokirkon suunnitelmia muutettiin useaan kertaan. Engelin alkuperäinen versio oli vaatimattomampi. Nykyiset neljä pientä kulmatornia lisättiin vasta Engelin kuoleman jälkeen.
Myös kirkon sisätila muuttui. Alkuperäiset penkit ja urkut ovat vaihtuneet, ja sisustus on kokenut useita muutoksia.
9. Torilla on pidetty teloituksia
1800-luvun alkupuolella Senaatintorilla pantiin täytäntöön kuolemantuomioita. Teloitukset olivat julkisia tapahtumia, ja torille kokoontui katsojia.
Viimeinen julkinen teloitus Suomessa tapahtui 1825. Sen jälkeen rangaistukset siirtyivät pois julkisesta tilasta.
10. Toria on käytetty parkkipaikkana
Vielä 1900-luvun puolivälissä Senaatintoria käytettiin parkkipaikkana. Autoja sai jättää torin reunoille, ja arkipäivinä paikka täyttyi ajoneuvoista.
Nykyään tori on pääosin autoton, paitsi virallisten tapahtumien aikana. Muutos tapahtui vähitellen, kun ymmärrettiin torin arvo jalankulkualueena.
Bonukset piilossa
Näiden kymmenen lisäksi torilla on muitakin salaisuuksia:
Tuomiokirkon kellot soivat eri lailla juhlapyhinä. Tavallisina päivinä kuuluu vain yksi kello, mutta jouluaattona ja muina juhlapäivinä kellotorni soi täydellä voimalla.
Yliopiston kirjaston tähtisali on yksi Engelin hienoimmista tiloista, mutta sinne pääsevät vain tutkijat ja opiskelijat.
Senaatin talon sisäpiha on yllättävän rauhallinen paikka keskellä torin hälinää. Se on julkisesti avoinna, mutta harva poikkeaa sisään.
Miten kokea tori uusin silmin
Senaatintori palkitsee hitaan katsojan:
- Käy eri vuorokauden aikoina: Aamulla tori on tyhjä, keskipäivällä täynnä, illalla valaistu
- Katso ylös: Rakennusten yläkerrat ja katot ovat yhtä hienoja kuin julkisivut
- Astu sisään: Krypta, yliopiston aula ja Senaatin talon portaikko ovat avoinna
- Kuuntele: Kirkon kellot, torin akustiikka, kaiku askelista
Senaatintori on paikka, joka paljastaa itsensä vähitellen. Mitä useammin käyt, sitä enemmän huomaat.
Näin suunnittelet onnistuneen historiareissun Helsinkiin
Helsinki tarjoaa runsaasti historiallisia kohteita, mutta miten suunnitella reissu joka ei jää pintapuoliseksi? Kokoan parhaat vinkit historiamatkailijan avuksi.
Lue artikkeliTähtitorninmäki – Observatorio joka mittasi Suomen
Tähtitorninmäki Kaivopuiston kupeessa oli Suomen tieteellinen keskus 1800-luvulla. Täältä käsin mitattiin koko maan kartat.
Lue artikkeli