Santahaminan sotilashistoria – Saaren salaisuudet

Santahamina näkyy Helsingin edustalla, mutta sinne ei pääse. Saari on ollut Puolustusvoimien käytössä yli sadan vuoden ajan, ja siviileiltä pääsy on estetty. Tämä tekee saaresta mystisen paikan, jonka historiaa harva helsinkiläinen tuntee.

Varhaiset vaiheet

Santahaminan historia sotilaskäytössä alkoi jo Ruotsin vallan aikana 1700-luvulla. Saari sijaitsi strategisesti tärkeällä paikalla Helsingin edustalla, ja sen maastoa hyödynnettiin puolustuksessa.

Varsinainen sotilasasutus alkoi kuitenkin vasta Venäjän aikana. 1800-luvun puolivälissä saarelle rakennettiin kasarmeja ja harjoitusalueita venäläisille joukoille.

Venäläinen varuskunta

Venäjän keisarikunnan aikana Santahaminasta tuli tärkeä sotilastukikohta. Saarelle sijoitettiin tuhansia sotilaita, ja sinne rakennettiin:

• Kasarmirakennuksia
• Varastoita ja talousrakennuksia
• Harjoituskenttiä
• Rannikkopuolustusasemia

Venäläiset rakennukset muodostivat kokonaisen kaupungin saaren sisälle. Monet näistä rakennuksista ovat yhä olemassa, vaikka niiden käyttötarkoitus on muuttunut.

Itsenäisyyden aika

Vuonna 1918 Santahamina siirtyi Suomen puolustusvoimille. Saaresta tuli välittömästi yksi tärkeimmistä sotilaskoulutuskeskuksista.

Kadettikoulun historia Santahaminassa alkoi jo 1920-luvulla. Saari on kasvattanut sukupolvia suomalaisia upseereita. Tämä perinne jatkuu yhä – Maanpuolustuskorkeakoulun kadettikoulutus toimii saarella.

Talvi- ja jatkosodan vuodet

Toisen maailmansodan aikana Santahaminan merkitys korostui. Saarelta koordinoitiin Helsingin ilmapuolustusta, ja siellä koulutettiin joukkoja rintamalle.

Saaren sijainti suojasi sitä suoralta pommitukselta, mutta ilmahälytykset kuuluivat täälläkin. Sotilaiden muistelmissa kerrotaan öistä, jolloin Helsingin yötaivas valaistui pommien räjähdyksistä.

Kylmän sodan linnoitus

Sodan jälkeen Santahaminan rooli muuttui. Saaresta tuli osa Suomen puolueettomuuspolitiikkaa – näkyvä osoitus siitä, että maa ylläpiti omaa puolustuskykyään.

Kylmän sodan aikana saarelle rakennettiin moderneja harjoitustiloja ja päivitettiin infrastruktuuria. Saari säilyi suljettuna alueena, ja sen tärkeys korostui itä-länsi-jännitteen aikana.

Mitä saarella on tänään

Nykyään Santahaminassa toimii:

Maanpuolustuskorkeakoulu kouluttaa tulevia upseereita. Kadettien koulutus jatkaa yli sadan vuoden perinnettä.

Puolustusvoimien tutkimuslaitos tekee saarella tutkimustyötä puolustuksen kehittämiseksi.

Historialliset rakennukset ovat säilyneet yllättävän hyvin. Venäläisen ajan kasarmit ja suomalaisajan lisäykset muodostavat ainutlaatuisen rakennuskokonaisuuden.

Luonto on säilynyt poikkeuksellisen koskemattomana. Suljettu alue on suojannut saaren metsiä ja rantoja rakentamiselta.

Vierailumahdollisuudet

Tavallisena aikana Santahaminaan ei pääse. Saari on suljettu sotilasalue, ja luvaton oleskelu on kielletty.

Poikkeuksena ovat avoimien ovien päivät, joita järjestetään satunnaisesti. Näinä päivinä siviileillä on mahdollisuus nähdä saaren historiallisia rakennuksia ja kuulla sen tarinasta.

Maanpuolustuskorkeakoulun tapahtumat, kuten kadettien valmistujaisjuhlat, tarjoavat myös tilaisuuksia päästä saarelle. Näihin osallistuminen vaatii kutsua.

Saari näkyy mereltä

Vaikka saarelle ei pääse, sen voi nähdä vesiltä. Kauppatorilta lähtevät lauttareitit ohittavat Santahaminan, ja maisema paljastaa vilahduksen saaren rakennuksista ja rannoista.

Erityisen hyvät näkymät saarelle avautuvat Suomenlinnasta. Kustaanmiekan kärjestä voi tarkastella Santahaminan profiilia ja kuvitella, mitä muurien takana tapahtuu.

Santahamina on Helsingin näkyvin salaisuus – paikka, joka on aina läsnä mutta harvoin saavutettavissa. Se muistuttaa, että kaupungilla on yhä tasoja, joita harva pääsee kokemaan.