Engelin Helsinki – Miten saksalainen arkkitehti loi kaupungin ilmeen

Kun astut Senaatintorille, seisot yhden miehen vision keskellä. Carl Ludvig Engel, saksalaissyntyinen arkkitehti, suunnitteli tämän kokonaisuuden – ja samalla määritteli, miltä Helsinki näyttää.

Uuden pääkaupungin arkkitehti

Vuonna 1812 Suomen suuriruhtinaskunta sai uuden pääkaupungin. Helsinki oli pieni, tulipalossa tuhoutunut rannikkokaupunki. Keisari Aleksanteri I halusi siitä arvokkaan keskuksen – kaupungin, joka osoittaisi Venäjän sivistynyttä hallintoa.

Engel saapui Helsinkiin 1816. Berliinissä koulutuksensa saanut arkkitehti oli jo työskennellyt Tallinnassa ja Pietarissa. Nyt hän sai elämänsä tehtävän: rakentaa kokonainen pääkaupunki tyhjästä.

Senaatintorin kokonaisuus

Engelin suurtyö oli Senaatintori, joka rakennettiin 1820-1850-luvuilla. Kokonaisuus käsittää:

Tuomiokirkko (1830-1852) on torin kruunu. Sen valkoiset pilarit ja vihreä kuparikatto hallitsevat Helsingin siluettia. Kirkko valmistui vasta Engelin kuoleman jälkeen hänen suunnitelmiensa mukaan.

Senaatin talo (1822) on torin itälaidalla. Rakennus toimi alun perin hallinnon keskuksena ja edustaa täydellistä uusklassista symmetriaa.

Helsingin yliopiston päärakennus (1832) vastaa Senaatin taloa torin toisella puolella. Engel suunnitteli myös yliopiston kirjaston, joka on hänen hienostuneimpia töitään.

Muut Engelin rakennukset

Senaatintorin lisäksi Engel suunnitteli kymmenittäin muita rakennuksia:

Vanha kirkko (1826) Bulevardilla oli Engelin ensimmäisiä kirkkosuunnitelmia Helsingissä. Vaatimaton puukirkko osoittaa, että arkkitehti osasi myös hillityn ilmaisun.

Ritarihuone (1848-1862) valmistui Engelin kuoleman jälkeen. Goottilaisvaikutteinen rakennus osoittaa, että hän osasi myös muita tyylejä kuin empirismiä.

Kansalliskirjasto (aiemmin Yliopiston kirjasto) on sisätiloiltaan Engelin mestariteos. Pylväiköt, holvikaaret ja valon käyttö luovat unohtumattoman tilan.

Presidentinlinna (entinen Keisarillinen palatsi) on Kauppatorin laidalla. Engel suunnitteli sen keisarin vierailuja varten.

Engelin tyyli

Engelin arkkitehtuuri on uusklassismia puhtaimmillaan. Tunnusmerkkejä ovat:

• Symmetriset julkisivut
• Valkoiseksi rapatut pinnat
• Pylväsrivistöt ja portiikot
• Kolmiomuotoiset päätykolmiot
• Tasapainoiset mittasuhteet

Tyylin juuret ovat antiikin Kreikassa ja Roomassa, mutta Engelin versio on hillitympi ja pohjoismaisempi. Hän ymmärsi, että rakennusten piti kestää Suomen ilmastoa ja pimeyttä.

Kaupunkikuvan yhtenäisyys

Engelin suurin saavutus ei ole yksittäinen rakennus vaan kokonaisuus. Hän suunnitteli Helsingin keskustan niin, että rakennukset keskustelevat keskenään.

Senaatintori on tämän ajattelun huipentuma. Jokainen rakennus on itsenäinen, mutta yhdessä ne muodostavat yhtenäisen tilan. Mittasuhteet, materiaalit ja yksityiskohdat toistavat samaa teemaa.

Tämä yhtenäisyys tekee Helsingistä ainutlaatuisen. Monet eurooppalaiset kaupungit ovat kasvaneet vuosisatojen aikana, mutta Helsingin ydinkeskusta syntyi yhden vision mukaan.

Engelin perintö tänään

Engelin rakennukset ovat säilyneet poikkeuksellisen hyvin. Tuomiokirkko, yliopisto ja Senaatin talo näyttävät pääpiirteissään samalta kuin 150 vuotta sitten.

Tämä on harvinaista. Useimmat eurooppalaiset kaupungit ovat kokeneet sotia, modernisaatioaaltoja ja uudisrakentamista. Helsinki säästyi pahimmilta tuhoilta.

Engelin perintö vaikuttaa yhä. Kaupunkisuunnittelussa puhutaan “Engelin Helsingistä” viittauksena yhtenäiseen, ihmismittaiseen kaupunkikuvaan. Hänen työnsä on mittapuu, johon uutta rakentamista verrataan.

Kävelyllä Engelin jäljillä

Engelin Helsinki on helppo kokea jalkaisin:

1. Aloita Kauppatorilta ja katso Presidentinlinnaa
2. Kävele Senaatintorille ja tutki kokonaisuutta
3. Vieraile Kansalliskirjastossa (sisätilat ovat näkemisen arvoiset)
4. Jatka Unioninkadun kautta Vanhaan kirkkoon
5. Lopeta kävelysi Ritarihuoneelle

Matka on noin 2 kilometriä ja kestää pari tuntia, jos pysähdyt ihailemaan yksityiskohtia. Engelin Helsinki ei paljasta itseään kiireessä.